Verkkojuttu 5/2004
Teollisuusneuvos ja kansanmies Ensio Rapala 70-vuotias:
"Joka menneitä muistaa, sillä on tulevaisuus"

Teksti: Ismo Malin

Kuva: Tapio Vanhatalo, kuvat vaapuista: Pekka Salo

Viime juhannusaattona 70 vuotta täyttäneen suomalaisen viehekuninkaan, Ensio Rapalan, tunnuslause on: "Joka menneitä muistaa, sillä on tulevaisuus". Vanhojen muistelemiseen ei tämä kymmenisen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt teollisuusneuvos kuitenkaan tyydy. Hän myös toimii aktiivisesti, jotta perinteet välittyisivät nykyisille ja tuleville polville, ja suunnittelee edelleen myös uusia hankkeita.

Suomalaisille urheilukalastajille Ensio Rapalaa ei juuri tarvitse esitellä ja ovatpa hän tai ainakin hänen sukunimellään varustetut tuotteet tunnettuja lähes kaikkialla maailmassa. Eikä ihme, onhan Rapala-konserni, jonka hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävistä Ensio jäi eläkkeelle vuonna 1995, yksi maailman suurimpia vaappuja ja muita vieheitä valmistavia yrityksiä.

Ensio Rapala tunnetaan kuitenkin vaatimattomana kansanmiehenä, joka ei turhaan korosta itseään ja tekemisiään. Syynä tähän on varmasti se, että elämään ja työuralle hän lähti varsin vaatimattomista oloista. Toisaalta Rapala luonnehtii itseään nuukaksi ja tarkaksi mieheksi. Lisäksi hän on tiukan neuvottelijan maineessa. Näillä avuilla hän on joka tapauksessa toteuttanut suomalaisen menestystarinan.

Juhannusaattona 70 vuotta täyttänyt Rapala-yhtiöiden eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Ensio Rapala kalastaa itse mieluiten haukea - ja tietenkin Rapala-vaapuilla. Muuten hän viettää aktiivisia eläkepäiviä mm. vanhoja muistellen (Vapaa-ajankalastusmuseo) ja uusia ideoita kehitellen suunnitellen mm. Vesijärvestä uisteluparatiisia.

Näyttelyvoitosta se alkoi

Ensio Rapala muistelee mielellään vaapunvalmistajan uransa alkua. "Olin 15-vuotias, kun tein vuonna 1949 kaksi vaappua Vääksyssä pidetyn kotiteollisuusnäyttelyn kilpailuun. Kävi niin, että ne palkittiin, ja siitä urani tavallaan lähti käyntiin", Rapala selvittää.

Sen jälkeen hän tekikin isänsä Lauri Rapalan perustamassa perheyrityksessä, josta kehittyi vähitellen kansainvälinen suuryhtiö, pitkän päivätyön toimien muun muassa vuosikymmenet sen johdossa toimitusjohtajana sekä hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työn kuvaan kuului oikeastaan kaikki mahdollinen työvälineiden kehittämisestä, vaapunvalmistuksesta ja konttoritöistä aina varsinaisiin johtotehtäviin asti.

"Itsensä kehittämistä ja uuden opettelua se on ollut koko elämän ajan, mutta myös yhteistyötä muiden kanssa ja asioiden teettämistä muilla. Lisäksi se on ollut henkilökunnan työn ja osaamisen tärkeänä pitämistä ja korostamista", Rapala luettelee perusperiaatteitaan, jotka osaltaan mahdollistivat sen, että asikkalalaisesta kotiteollisuuspajasta kehittyi vähitellen kansainvälinen suuryritys, joka toimii kaikkialla maaimassa, ja jonka tuotanto ja omistuskin on suurelta osin siirtynyt ulkomaille. "Valitettavasti Suomessa kustannukset ovat nousseet liian suuriksi, minkä takia on mentävä tuottamaan muihin maihin", Rapala murehtii.

Menneiden muistaja

Tällä hetkellä Ensio Rapalan sydäntä on lähinnä perinteiden säilyttäminen ja niiden siirtäminen tuleville polville. Tässä suhteessa ehkä tärkein hanke on ollut vuodesta 2001 Vääksyssä Päijänne-talossa toiminut Suomen vapaa-ajankalastusmuseo. Rapala on sen taustalla toimivan säätiön perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja.

"Täällä Asikkalassa museota puuhattiin yli 20 vuotta ja nyt se on näyttelymuotoisena saatu valmiiksi. Siitä pitää kehittää koko Suomen museo, joka kertoessaan, miten esi-isämme ovat eläneet, samalla lisää kalastusharrastusta ja antaa matkailijoille uudenlaisia elämyksiä kalastuksesta ja luonnossa liikkumisesta", Rapala pohtii.

Tyytyväinen Rapala on myös siitä, että hänen toinen unelmansa - Rapalan historiikki - on valmistumassa. Tämä ensiksi englanninkielisenä ja sitten suomeksi ilmestyvä teos tulee markkinoille ensi vuonna, kun Rapalan "vaappudynastian" perustaneen Lauri Rapalan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.

Rapalan tämänvuotisia uutuuksia.

Vesijärvestä uisteluparatiisi

Ensio Rapala kertoo itse harrastavansa lähinnä hauenkalastusta pyydystä ja päästä -periaatteella. Yleisesti ottaen häntä harmittavat kaikenlaiset kalastuskiellot ja muut esteet kalastusharrastukselle. Erityisesti hän haluaisi saada lisää nuoria kalastuksen pariin. Tässä mielessä hänen mukaansa kannattaisi harkita esimerkiksi Asikkalassa onkimisen sallimista Vääksyn kanavalla.

Toinen mietinnän alaisena oleva hanke on suunnitelma tehdä Vesijärvestä uisteluparatiisi. Vielä eivät Rapalan omatkaan ajatukset ole täysin selkiytyneet sen suhteen, mitä kaikkea suunnitelman toteuttaminen käytännössä tarkoittaisi. "Joka tapauksessa kyseessä olisi 5-7 vuotta kestävä kokeilu, ja jos se onnistuisi, se voitaisiin ottaa käyttöön muuallakin Suomessa", Rapala pohtii.

(Urheilukalastus 5/2004)