Verkkojuttu 5/2003
Ylläksen Kesänkijärvellä 
pyydetään siikaa

Kahden tunturin välissä olevan Kesänkijärven ympärillä kulkee luontopolkuja, joista avartuu kauniita maisemapaikkoja.

Teksti ja kuvat: Mika Viitanen

Ylläksellä kahden tunturin välissä sijaitseva Kesänkijärvi tarjoaa mukavat puitteet järvikalastukseen. Siellä voi viettää aikaa soutu-uistelemalla rennosti järven rantoja myötäillen tai seurailla tuikkiparvia pintaperholla kalastaen.

Kesänkijärveä ympäröi pohjoiseen sijaintiinsa nähden melkoisen runsas kasvillisuus. Järven rantapuiden oksat ja pensaat kurkottavat runsaina veden päälle. Ravinteikas miljöö näkyy myös itse järven rantavyöhykkeessä, jossa vesikasvit ovat vallanneet sijaa.

Mistään rehevästä järvestä ei kuitenkaan ole kyse. Veden näkösyvyys on vähintäänkin kohtuullinen. Erityisesti järven ravinteikkaasta vedestä nauttii siika, jota järvessä on runsaasti ja se kasvaa suureksi. Yli kiloiset siiat ovat tavallisia soutu-uistelijan saaliita. Siikojen lisäksi Kesänkiin on istutettu kirjolohia ja taimenia. Pitkulaisen muotoinen järvi on keskisyvyydeltään 2-3 metriä syvimmän kohdan yltäessä noin kuuteen metriin.

Kauniiden kelien siika

Siikakausi aikaa heti alkukesästä, jolloin järven pinnan hyönteiselämä vilkastuu. Tarkasti seuraamalla voi havaita siikojen tuikkiparvien liikkuvan eri puolilla järveä. Paikallinen kalastusmatkailuyrittäjä, Ylläksen Yöpuun Vesa Kaulanen on kantapään kautta opetellut siiankalastuksen salat.

"Olen aina tiennyt, että Kesängissä on hyvänkokoisia siikoja, mutta en sen kummemmin ollut sen kalastukseen keskittynyt. Kerran näin, kun kalamies toi rantaan useita kilon-kahden painoisia siikoja. Silloin innostuin itsekin siiankalastukseen. Siian soutu-uistelu vaati kuitenkin hieman harjaantumista ennen kuin saalista alkoi karttua", Vesa kertoo.

Vesan mukaan kalastaessa hitaus on erityisen tärkeää. Parhaiten siika ottaa, kun vene on lähes paikoillaan. Pienet vaaput uivat hitaallakin vedolla. Toisaalta siika saattaa tulla hakemaan vaapun aivan pintakalvosta sen ollessa tilapäisesti paikoillaan ja noustessa kohti pintaa.

Vesa käyttää tunnettua siikavaappua, Senioria. Hänen mielestään Kesängin veden ruskeahkoa väriä ajatellen kaksi väriä on muiden yläpuolella: puna- ja mustahile. Pieni vaappu vaatii uidakseen ohuen siiman (0,17-0,20 mm).

Pitkulaisen Kesänkijärven parhaimmat ottipaikat ovat kalastusopas Vesa Kaulasen mukaan venerannasta katsoen toisella puolella järveä. Kalat löytyvät tavallisesti aivan rannan tuntumasta.

Siikaparvet oleskelevat aivan rantavesissä. Kalastus voi olla paikoitellen hieman hankalaa rantaveden vesikasvillisuuden takia. Mutta siellä, missä on vesikasveja, on myös kaloja. Siiat ilmeisesti poimivat herkkupaloja vesikasvien seasta. Oikea soutulinja on vesikasvivyöhykkeen ja vapaan veden rajamailla.

Vesan mielestä sää merkitsee paljon siikaa kalastettaessa. Kesänkijärvelle kannattaa suunnata silloin, kun kalastus joella on heikkoa eli helteisinä kesäpäivinä. Vielä jos pieni tuulenvire rikkoo vedenpinnan, olosuhteet ovat otolliset.

"Jostain syystä siiat nousevat silloin mielellään rantaveteen ruokailemaan. Kesänki on siis varma valinta kalapaikaksi säästä riippumatta, koska kirjolohi ottaa taas paremmin pilvisellä kelillä siiantulon ollessa huonompaa", Vesa Kaulanen kertoo.

Heinäkuussa siian perässä

Kävimme heinäkuun alussa kalastamassa Kesänkijärveä kalastusopas Vesa Kaulasen opastuksella. Hänen vieherasiastaan näki, mikä on ottipeli Kesängillä: Valtaosa sisällöstä oli puhkipurtuja puna- ja mustahileväritteisiä Seniori-vaappuja.

Vene vesille ja menoksi. Kunniamaininnan ansaitsevat Ylläksen Yöpuun esimerkillisen hyvinvarustetut, vuokrattavat kalastusveneet, vaikka soutuveneistä onkin kyse. Kaikissa tämän yrityksen veneissä on vakiovarusteena haavi, äyskäri, vapatelineet ja vetelälle perävavanpitäjälle mukava selkänoja.

Kesängillä kalat ovat aktiivisimmillaan auringonlaskun aikaan.

Täysin varusteltu soutu-uistelupaattimme soljui kohti Vesan vinkittämiä paikkoja. Sataa metriäkään emme olleet uistelleet, kun Senioria jo vietiin. Rivakka kirjolohi kuitenkin taisteli hetkessä vapauteen. Tovin kuluttua punahilettä purtiin jälleen ja tämän kalan analysoimme heti siiaksi; laiskaa venkoilua pinnan tuntumassa. Tosin Kesängin Ahti ei ollut meille edelleenkään armollinen, vaan vei omansa takaisin järven syvyyksiin.

Ilta alkoi kääntyä yöksi ja usva valtasi järven pinnan vieden kalat mennessään. Siikoja ja kirjoja oli havaittu järvessä olevan muutaman tunnin kalastuksen aikana, mutta veneeseen asti emme niitä saaneet.

Kesänkijärven kirjolohille ja taimenille käyvät Seniori-vaappujen lisäksi myös muut pienet vaaput. Lordin pikkuvaaput, Nils Masterit, Ugly Duckling ja muut pikkuvaaput ovat haluttua tavaraa lohikalojen ruokavalikoimassa.

Kesänkijärven keskeinen sijainti

Kesänkijärvi sijaitsee Äkäslompolon kylän ja Yllästunturin vieressä. Soutelun lomassa voi käydä patikoimassa ja retkeilemässä Yllästunturilla. Useista reiteistä löytyy jokaiselle jotain sopivaa. Vaellusreiteistä saa tietoa Äkäslompolossa sijaitsevasta luontokeskus Kellokkaasta. Äkäslompolon kylän läpi virtaa myös Äkäsjoki, jossa koskikalastuksen ystävät voivat koettaa taitojaan harjusten ja taimenten kanssa.

Majoitusta Äkäslompolon kylässä tarjoaa Ylläksen Yöpuu keskeisellä sijainnilla. Ylläksen Yöpuun Vesa Kaulanen vuokraa veneitä ja järjestää kalastusmatkoja alueella. Seikkailunhaluisille kalastajille voi kokemuksella suositella kalastus- ja kumiveneseikkailua Äkäsjoelle. Muonionjoellekaan ei ole matkaa kuin 30 kilometriä, joten vaihtoehtoja riittää. Vesan tavoittaa numeroista 016-569 124 ja 0400-796 012.

(Urheilukalastus 5/2003)