Verkkojuttu 4/2002
Vantaan latvaosien kunnostustyöt valmistumassa

Lokakuussa 2001 alkaneet Vantaanjoen latvojen kalataloudelliset kunnostustyöt ovat edenneet ripeästi. Riihimäen yläpuolisella jokiosuudella työt valmistuivat pääosin maaliskuuhun mennessä, ja latvoilta on jatkettu kevään ja kesän kuluessa alavirtaan mm.
Arolamminkoskelle.

Teksti ja kuvat: Jukka Peltonen

Lisäksi kunnostetaan pääuomaan laskevia sivupuroja, kuten Epranojaa ja Herajokea. Myöhemmin on tarkoitus kunnostaa pienpoikasalueeksi myös
Uhkolan kaupunginosan läpi laskeva pieni Uhkolanoja.

Kalastajat ovat jo päässeet kokeilemaan taitojaan viime vuoden lopulla kunnostetulle Käräjäkosken alueelle Metsäkulmantien varressa. Joen yleisilme on alueella muuttunut melkoisesti. Aikaisemmin hidasvirtaiset, tasapohjaiset ja ilmeettömät, vain harvoja suojapaikkoja kaloille tarjonneet osuudet ovat muuttuneet kivien rikkomiksi, sorapohjaisiksi
koskiosuuksiksi, joissa on lisäksi lukuisia herkullisia monttuja
isompienkin kalojen lepopaikoiksi.

Kokemukset myönteisiä

Itse asiassa lähes koko Käräjäkosken alueella joki on muutettu pitkäksi koskijaksoksi, jossa on välillä jokunen suurempi ja syvempi suvantopaikka. Kiveyksen ansiosta veden pinta on noussut parikymmentä senttiä ja virtausnopeus on kasvanut. Kaloille riittää suojapaikkoja, ja kalastajille on tarjolla runsaasti aikaisempaa enemmän kalastettavia kivenreunustoja ja kuoppia.

Pääsääntöisesti kiveys on onnistunut erinomaisesti, mutta joissakin suvannoissa kiviä olisi voinut olla ehkä hieman vähemmänkin. Parissa paikassa vettä on ohjattu myös alkuperäiseen, nyt auki kaivettuun jokiuomaan, joten alueelle on syntynyt kaksi saartakin!

Käräjäkosken sillan alapuoli lokakuussa 2001 heti kunnostuksen jälkeen.

Kalastusteknisesti joki on muuttunut siten, että virvelimiehille on aikaisempaa vähemmän selkeitä, suoria heittoväyliä ja avovettä, kun taas perhomiehet ovat varmasti tyytyväisiä, sillä lupaavia pintaperhotaskuja riittää. Pääsääntöisesti kalamiesten arviot kunnostustöistä ovat olleet
positiivisia.

Myllylammelle kalatie

Riihimäeltä ylävirtaan Hikiän puolella sijaitsevan Myllylammen padon alapuolelle on valmistunut luonnonkoskea muistuttava kalatie, joten Vantaan taimenet pääsevät nyt kulkemaan myös Myllylammen yläpuolisille, myöskin kunnostetuille koskialueille, sekä tietenkin myös sieltä alavirtaan.

Myllylammen ja Käräjäkosken alueiden välillä on myös kunnostettu pitkä Toromäenkosken alue. Myllylammen, Toromäenkosken ja Soppelonkosken alueet eivät toistaiseksi kuulu Vantaan yläosan luvalla kalastettavaan jokiosuuteen.

Ravintoa riittänyt

Ensimmäiset taimenet saatiin kunnostetuilta alueilta syksyllä välittömästi kaivinkoneen poistuttua, ja saattaapa olla, että jokunen taimenpari olisi ehtinyt jo kuteakin upouusille sorapatjoille. Käräjäkosken alueelle istutettiin vielä joulukuussa erä kirjolohia, jotka ovatkin selvinneet talvesta varsin hyvin. Saukotkaan eivät viime talvena uskaltautuneet alueelle kaloja verottamaan.

Sama paikka muutaman sateisen päivän jälkeen.

Tammi-maaliskuun lauhojen jaksojen aikana kalamiehet koukuttivat alueelta nelisenkymmentä kirjolohta, joista suurimmat olivat liki 2,5-kiloisia. Kalojen syönnöksistä on löytynyt pääasiassa vesiperhosen risu- ja kivikoppia, joten ilmeisesti ravintoa on joessa riittänyt kunnostuksen aiheuttamista pohjanmuutoksista huolimatta.

Kevät on paljastanut kunnostettujen osuuksien rannat paikoin varsin lohduttoman näköisinä, mutta onneksi luonto peittää paljaat paikat varsin pian kasvillisuudella. Käräjäkoskelle on tehty kaivinkoneen jättämään kulku-uraan sorapohjainen polku, jota kävijöiden toivotaan käyttävän maaston vihertymisen nopeuttamiseksi. Polku kulkee molempia rantoja ja kevään aikana polun alapäät yhdistää joen ylittävä silta. Kunnostuksen jälkeisistä rantojen ja joenpohjan siistimistöistä tulee huolehtimaan Riihimäen Perhokalastajat ry:n talkooväki.

Istutuksia ja oman kannan suojelua

Loppuvuodesta 2001 valmistui iktyonomi Katja Määttäsen laatima erinomainen käyttö- ja hoitosuunnitelma alueelle. Suunnitelman pohjalta on Lopen kalastusalueen hallitus laatinut suunnitelman Riihimäen kaupungin ja Paloheimo Oy:n velvoiterahojen käytöstä kalanistutuksiin lähivuosina.

Varoilla on päätetty istuttaa jokialueelle mm. kirjolohta ja harjusta. Erityisen ilahduttavaa istutuspolitiikassa on se, että alueelle istutetaan ainoastaan Vantaan latvoilta ja sivupuroista peräisin olevaa taimenta kannan säilyttämiseksi geneettisesti "alkuperäisenä". Epranojan taimenta onkin jo talletettuna Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomossa odottamassa istutusta.

Paloheimon tehdasalueelle entisen pohjapadon tilalle tehtyyn koskeen istutettaneen koe-erä merilohen poikasia. Istutuksesta saatava hyöty lienee vähäinen, mutta näin voidaan konkreettisesti muistuttaa, että Vantaanjoki on nyt avoinna Riihimäeltä merelle asti. Ja kukapa sen tietää, ehkäpä muutaman vuoden kuluttua jonkun onnekkaan kalamiehen vapa niiaa Riihimäen Vantaalla hieman tavallista syvempään lohen tuodessa terveisiä mereltä!

Velvoitevarojen lisäksi kaloja, lähinnä kirjolohta, istutetaan entiseen tapaan kalastuslupien myynnistä saatavilla tuloilla. Tästä toiminnasta vastaa Riihimäen Perhokalastajat ry. Kirjolohi toimii alueella eräänlaisena taimenen suojakalana, sillä suositus on, että mitallisiakaan taimenia ei pantaisi saalispussiin vaan takaisin jokeen, ja kotiin vietäisiin vain kirjolohia.

Kalastusluvat

Kalastus Riihimäen Vantaanjoella jatkuu toistaiseksi entiseen tapaan. Kalastuslupia myy Uhkolan kioski (puh. 019-751 837). Luvat maksavat aikuisilta 5 euroa/vrk, alle 16-vuotiailta 3,40 euroa/vrk. Jatkossa kalastusaluetta pyritään laajentamaan siten, että jossakin vaiheessa yhdellä luvalla voisi kalastaa jokea aina Arolammilta Myllylammelle asti.

Kunnostushanke on toistaiseksi edennyt harvinaisen yhteisymmärryksen vallitessa ja toivotaan, että näin käy jatkossakin. Hankkeen puuhamiehet, viranomaistahot, rahoittajat ja muutkin asianosaiset ansaitsevat kalamiesten vilpittömät kiitokset hyvin tehdystä työstä!

Lumi on peittänyt armeliaasti kuraiset rannat

(Urheilukalastus 4/2002)