Verkkojuttu 3/2005
Rajajokisopimus on syvältä...

Teksti: Veli-Matti Saksi

Suomen ja Ruotsin välille on neuvoteltu virkamiestasolla uusi rajajokisopimus. Hyvää on, että tämä Tornionjokea koskeva, vuodelta 1971 oleva sopimus uusitaan. Mutta lähes kaikki muu on syvältä...

Uskomattomin kohta lienee se, että sopimus sallisi rasvaevän poistolla merkittyjen lohien kalastamisen erilaisilla pyydyksillä milloin hyvänsä. Tuossahan ei ole mitään järkeä, sillä fileiksi pistetystä kalasta on hankala erotella rasvaevää. Jos tällaista muutosta edes havitellaan, niin valvontavoimat pitää varmistaa aivan eri tasolle kuin nykyisin. Siihen tuskin on varaa. Eli kannattaako rakentaa sääntöjä, joita kukaan ei pysty valvomaan?

Tornionjokeen ei ole muutamaan vuoteen istutettu poikasia. Luonnollinen lisääntyminen on kehittynyt tasolle, joka kestää järkevästi säädellyn kalastuksen. Jos nyt äkkiseltään kalastus vapautetaan rasvaevättömien lohien osalta, niin on helppo kuvitella mitä tapahtuu. Rasvaevättömien kalojen myötä pesuvesi vie luonnonlohet ja Tornionjoen sekä Simojoen osalta voidaan heittää hyvästit myös rasvaevällisille kaloille.

Vaeltaville kaloille on turvattava lisääntymismahdollisuus eli pääsy kotijokiinsa. Se varmistetaan säätelemällä jokisuiden edustoilla lohen ja taimenen meripyyntiä rankasti. Jos näin ei toimita, niin ei kulu kauan, kun viimeiset lohet ja taimenet sammuttavat valot synnyinjokiensa kutupaikoilta.

Maan hallitus ei enää rajajokisopimukselle voi mitään. Sopimuksen hyväksynnästä päättää eduskunta. Se päättänee asiasta ennen tämän lehden ilmestymistä. Jos ei päätä, niin ottakaa hyvät kansanedustajat järki käteen ja hylätkää sopimus. Se olisi parasta, mitä olette vaelluskalojen eteen tehneet vuosikausiin.

Jos uusi rajajokisopimus hyväksytään, käy Tornionjoen ja Simojoen lohille sekä kalastukselle huonosti. Kuva: Urheilukalastus-lehden arkisto/Olli Koskela

(Urheilukalastus 3/2005)