Kolmikymppinen Anne Miettinen sai ensimmäiset kalastuskokemuksensa jo pikkutyttönä perheen mökkipitäjässä Pohjois-Savon Muuruvedellä. Siellä hän kävi siskojensa kanssa mato-ongella ahvenia ja särkiä narraamassa.

Verkkojuttu 4/2007

Saimaannieriän tulevaisuus Kuolimossa

Kuolimossa ja muuallakin Vuoksen vesistössä on järjestetty nieriän säilyttämiseksi erilaisia hoitotoimia: tehty tutkimuksia, pyydetty emokaloja ja luotu rauhoituspiirejä.  Jotta arvokas kala säilyisi osana monimuotoista luontoa, tarvitaan vielä lisää toimia, kirjoittaa iktyonomi-opiskelija Olli-Petteri Karine.

Verkkojuttu 6/2006 

Ministeri Rajamäki kaipaa lohille
nousumahdollisuuksia

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki (sd) nimittää itseään vireäksi sunnuntaikalastajaksi. Hän on vapaa-ajankalastaja, joka viihtyy vesillä aina, kun se on mahdollista.

Verkkojuttu 3/2006

Nuori lohenkalastaja Jon Rissanen

Vuonna 1989 syntynyt, "paljasjalkainen stadilainen", Jon Rissanen ennätti harrastaa jalkapalloakin seitsemän vuoden ajan. Vähitellen kalastus kuitenkin alkoi viedä yhä enemmän nuorukaisen aikaa ja niin futisharrastus loppuikin jokin aika sitten kokonaan.

Verkkojuttu 1/2006

Mia pilkkii mielellään

Keminmaalainen Mia Knuutila on kalastanut pienestä pitäen, mutta lisäpontta touhuun tuli, kun hän valmistui kalastusoppaaksi vuonna 2001. Kipinän koulutukseen Mia sai mieheltään Tarmolta.

Verkkojuttu 7/2005

Neidenelvalla riitti
lohia ja vettä

Pohjois-Norjan Neidenelvan lohestuskesä 2005 keräsi runsaasti kehuja. Neidenin perinteisen lohikisan voittaja Pertti Jokinen summasi kesän olleen kalojen lukumäärän perusteella yksi hänen parhaistaan.

Verkkojuttu 5/2005

Viehetesti Tenolla:
Emma vai Joonas?

Juhannuksen jälkeinen viikko. Tenojoen vesi on matalalla alkukesän olemattoman tulvan jälkeen. Sateesta ei häivähdystäkään.

Verkkojuttu 4/2005

Lohet nousevat Tenoon ikäjärjestyksessä

Lohen vaellusta Tenoon ja ensimmäisiä saaliita odotetaan hartaasti kesän alussa. On kulunut yhdeksän kuukautta siitä, kun edellisen kerran lohta sai luvallisesti pyydystää joesta.

Verkkojuttu 3/2005

Rajajokisopimus on syvältä...

Suomen ja Ruotsin välille on neuvoteltu virkamiestasolla uusi rajajokisopimus. Hyvää on, että tämä Tornionjokea koskeva, vuodelta 1971 oleva sopimus uusitaan. Mutta lähes kaikki muu on syvältä...

Verkkojuttu 2/2005

Puolitoista kiloa vaatii 10 vuotta
Suurharjukset harvinaisia

Suomessa harjusta tavataan Suur-Saimaan alueella, Höytiäisessä, Pielisessä, Päijänteen pohjoisosissa ja Oulujoen vesistöstä pohjoiseen sekä Pohjanlahdessa, jossa runsaimmin Perämeressä. Tunturialueella ylin järvi, jossa harjusta esiintyy on käsivarressa oleva Siedjomjavri, joka sijaitsee 712,3 metriä merenpinnan yläpuolella.

Verkkojuttu 7/2004

Rautupilkillä Pohjois-Norjan vuoristossa

Norjan vuoriston laaksoissa ja notkelmissa on lukematon määrä lampia ja puroja, joiden vakioasukkaita ovat alavammilla mailla taimen ja ylempänä karummilla alueilla rautu.

Verkkojuttu 6/2004

Keminmaalaista 
uistinosaamista: JKF-vaappu

Keminmaalainen Juha Feldt on tullut lohimiesten tutuksi vuosien saatossa. Juhan tekemä JKF-vaappu on niittänyt mainetta niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin lohimiesten keskuudessa.

Verkkojuttu 5/2004

Teollisuusneuvos ja kansanmies Ensio Rapala:
"Joka menneitä muistaa, sillä on tulevaisuus"

Viime juhannusaattona 70 vuotta täyttäneen suomalaisen viehekuninkaan, Ensio Rapalan, tunnuslause on: "Joka menneitä muistaa, sillä on tulevaisuus". Vanhojen muistelemiseen ei tämä kymmenisen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt teollisuusneuvos kuitenkaan tyydy. Hän myös toimii aktiivisesti, jotta perinteet välittyisivät nykyisille ja tuleville polville, ja suunnittelee edelleen myös uusia hankkeita.

Verkkojuttu 4/2004

Niemelän tutkimus antaa suotuisan kuvan Tenon lohesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Eero Niemelän väitöskirjatutkimus käsittelee 25 vuoden ajanjaksolla Tenon vesistön Atlantinlohikannan nuorten ikäluokkien tiheyksiä. Jokeen palaavien lohien määrää ja ominaisuuksia väitöskirja peilaa 31 vuoden ajalta.

Verkkojuttu 3/2004

Kauneutta kalavesillä
Lapin Riitta ihastui mereen

Kemissä nelisenkymmentä vuotta sitten syntynyt Riitta Ruuskanen muutti vuonna 1997 avomiehensä kanssa Mäntsälään, ja vaikkei uusi kotipaikka aivan rannikolla olekaan, tuli merestä pian hammaslääkärinä sekä osa-aikaisena kalastusoppaana työskentelevälle Riitalle uusi rakkauden kohde.

Verkkojuttu 2/2004

Jättiläiskarppi Thaimaasta

Sen jälkeen kun Urheilukalastus-lehti aloitti numerossaan 7/2002 esitellä Thaimaan urheilukalastus-
paikkoja on suuri joukko suomalaisia käynyt Thaimaassa myös kalassa. Varsinkin Thaimaan pääkaupungin Bangkokin lähellä sijaitseva Bung Sam Lan -järvi on ollut suomalaisten kalamiesten suosima kohde.

Verkkojuttu 1/2004

Perinnepuntari uusiksi
M-selkälenkki ja muotoiltu pyrstö

Liki 20 vuotta lähes pelkästään tasapainopilkeillä pilkkinyt lappeenrantalainen Ari Salo alkoi joskus kymmenkunta vuotta sitten miettiä, miten perinteistä puntaria voisi kehittää. Erityisesti häntä harmitti se, että "perinnetasurilla" on vain yksi uinti- ja lepoasento, minkä takia muutosta näihin ominaisuuksiin haluavan on vaihdettava joka kerta myös pilkkiä. Eikä se kohmeisin sormin ole mitään mukavaa puuhaa.

Verkkojuttu 7/2003

Tenolle halutaan lisää rajoituksia turisteille

Tenojoelle kaavaillaan lisää rajoituksia. Niiden takana on osa paikallisista asukkaista, jotka pitivät hengennostatuskokouksen parisen kuukautta sitten. Pohdittavana olivat muun muassa kahluukielto ja perämoottorin käyttökielto. Ja sehän on selvä, että mietinnöt koskivat vain turisteja, joita Tenolla tosin käy vain noin 10000 vuosittain. Utsjoella on noin 1300 asukasta.

Verkkojuttu 5/2003

Ylläksen Kesänkijärvellä pyydetään siikaa

Ylläksen Kesänkijärvi tarjoaa mukavat puitteet kalastukseen. Kahden tunturin välissä voi soutu-uistella rennosti järven rantoja tai seurailla tuikkiparvia pintaperholla kalastaen.

Verkkojuttu 4/2003

Kuhaa tasapainopilkillä!

Kuhan pilkkiminen, myös avovedestä, on yllättävän tehokas kalastusmuoto. Eräänä loppukesän lämpimänä päivänä, viime vuoden elokuussa, kokeilimme tätä kalastusmuotoa viehemestari Aarno Rauhalan kanssa Tammelan Kuivajärvellä. Tulokset olivat suorastaan mykistäviä.

Verkkojuttu 2/2003

Hyvästi Kuusamon jokitaimen

Kuusamon jokialueiden taimensaaliit ovat romahtaneet alle puoleen muutamassa vuodessa. Syitä tähän on useita. Istutus- määrät Kitkalla ja Oulangalla ovat pudonneet yleishyödyllisten velvoiteistutuksien jäädessä pois ja vastuun siirtyessä vesien omistajille.

Verkkojuttu 1/2003

Kapeenkoskella kehitetään kalastusmatkailua

Yksi Keski-Suomen merkittävimmistä koskikalastuskohteista on nostanut päätään, kun Laukaan Kapeenkosken alueella toimivat matkailuyritykset kehittävät paikasta entistä parempaa kalastusmatkailukohdetta.

Vantaanjoen latvojen kalataloudelliset kunnostustyöt ovat edenneet ripeästi. Riihimäen yläpuolisella jokiosuudella työt valmistuivat pääosin maaliskuuhun mennessä, ja latvoilta on jatkettu keväällä ja kesällä mm. Arolamminkoskelle.

Kalaherkut

Vesiemme unohdettu
makunautinto: Halsterisärki

Keskikesällä loma-aikaan, kovien hellesäiden vallitessa, on kalansaanti usein vaikeaa. Särjet ovat kuitenkin tunnetusti otillaan lämpimienkin säiden aikaan ja kyllähän niitä saa yleensä muulloinkin melko vaivattomasti.

Verkkojuttu 2/2002

Kelluntarenkaalla kalaan mukavasti

Kelluntarenkaasta on uskomattoman paljon hyötyä. Lisäksi se tuo kalastukseen uutta iloa niin uistin- kuin perhokalastajallekin.