Sarvijaakko

Teksti: Lauri Syrjänen
Kuvat perhoista: Jari Tuiskunen

"Jos siellä on hyttysiä, laita Sarvijaakko". Tämä aikoinaan Inarinjoella antamani perhonvalintaohje on yhtä toimiva kuin mikä muu neuvo tahansa, kun yritetään arvioida Sarvijaakolle sopivaa keliä. Eli Sarvijaakko toimii kaikenlaisissa olosuhteissa.

Sarvijaakko on saanut alkunsa englantilaisen Peter Deanen joskus 1970-luvulla kehittämästä Frances-katkasta (kuva 1). Perho on saavuttanut kansainvälistä kuuluisuutta, mutta erityisen suosittu se on Islannissa, jossa puolet myydyistä perhoista ovat kuulemma kyseistä mallia.

Mikkelin lohistarat Harman llkka ja Pylvänäisen Kalle pitivät kuitenkin Frances-katkaa, sen kovasta ottiperhomaineesta huolimatta, jäykkänä möykkynä. He ajattelivat, että perhoa voisi yrittää hiukan elävöittää. Tästä ajatuksesta syntyi Uppo-Bomber. Tämä tapahtui Keski-Norjassa vuonna 1979 (kuva 2, katso myös Perhokalastus-lehti nro 4/2002 "Musta Bomber"). Rämemajavan karva tuli Uppo-Bomberin myötä myös muiden perhonsitojien tietoisuuteen.

Vuotta myöhemmin Pylvänäisen Kalle risteytti Uppo-Bomberin vanhaan kunnon March Browniin (kuva 3, katso myös Perhokalastus-lehti nro 3/2001). Sidoksesta tuli yksinkertaisempi sitoa kuin Uppo-Bomber, mutta kalastavuudessa ei ole ollut eroa. Sarvijaakko oli syntynyt (kuva 4).

Aikaa ehti kulua noin 14 vuotta, kun Hurrin Esa Joensuusta kehitti vuonna 1994 Sarvijaakosta oman oliivin mallinsa (kuva 5, katso myös Perhokalastus-lehti nro 3/2003 "Oliivi Sarvijaakko"). Esa jätti tästä mallista sarvet pois ja korvasi rämemajavan karvan majavan karvalla.

Esa jatkoi vuonna 2002 kehitystyötään tehden riikinkukkorunkoisen vuoden 2002 mallinsa (kuva 6). Myös tämä malli on jo osoittanut tehonsa.

Harri ehti ennen lohta

Näiden Sarvijaakko-nimellä tunnettujen ottiperhojen historiaa selventävän katsauksen jälkeen on aika palata varsinaiseen pääasiaan eli alkuperäiseen Sarvijaakkoon. Sarvijaakko-nimi kuvaa hyvin perhon pitkäsarvista olemusta.

Näin kuvan perhosta ensimmäisen kerran vuonna 1989 Juha Pusan kansiossa "Suomen kalastavimmat perhot". Perhon värit ja olemus viehättivät silmää siinä määrin, että se täytyi välittömästi sitoa tulevaa kesää silmällä pitäen. Kokeilin tätä ensimmäistä perhoa Tenolla, jossa teimme Kitin Hanssin kanssa pitkän laskun Akunkoskelta aina Outakoskelle saakka. Outakoskella meiltä pettivät hermot ja Sarvijaakko täytyi ottaa pois siimasta. Emme aina saaneet edes siimoja ulos, kun suuri harri jo päristeli perhossa. Tuntui, että se suorastaan imi puoleensa kaikki alueella oleilevat harjukset.

Paluumatkalla jäin Tsulleveikosken Norjan puolen rantaan heittämään Hanssin jatkaessa soutamista. Sidoin samaisen Sarvijaakon perukkeeseen ajatuksenani kokeilla edelleen sen toimivuutta. Hirsikankaan Jani oli soutamassa, kun aloitin heittämisen. Hän ajoi viereeni rantaan, koska halusi nähdä, kuinka pystyn kyseisessä kohdassa heittämään, kun puskat ovat aivan takana.

"Näin se lähtee, ei aina tarvita takaheittotilaa", sanoin ja vetäisin perhon spey-heitolla virtaan. Samassa oli titti kiinni. "Saat vielä väsytysnäytöksen samaan hintaan", kehaisin. Kala kuitenkin irtosi, joten tältä osin esitys jäi vaillinaiseksi. Mutta perho toimi myös lohelle.

Näätämön "täytyy"-perho

Erityisen suosituksi Sarvijaakko tuli 1990-luvun alkupuolella Näätämöllä ja on sitä siellä edelleen. Näätämöllä alkuperäisellä March Brownilla on pitkät perinteet toimivana ottiperhona, joten tämä pääosin samoista materiaaleista sidottu perhomalli tuli kuin tilaustyönä.

Vaikka Sarvijaakosta on tehty lukuisia muunnoksia, niin alkuperäinen harmaa, jäniksenkarvarunkoinen versio on säilyttänyt asemansa Näätämön kalastajien keskuudessa. Mieleeni jäi viime kesästä eräältä Näätämön mieheltä Tenolle saamani puhelu: "Perkele, mää sain karmeita kaloja niillä sun perhoilla. Ehtisitkö sitoa siellä samanlaisia kymmenkunta kappaletta siksi, kunnes menen sinne elokuussa uudestaan?". Kysymyksessä oli nro 6:n LW-kaksihaaraiseen koukkuun sidottu kuvan 4 mukainen Sarvijaakko.

Frances

Koukku: nro 6 LW, kaksihaarainen.
Sidontalanka: punainen.
Tuntosarvet: kuusi kappaletta punaruskean kukon häkilänruotoja, jotka sidotaan ulospäin kaartuviksi tasaisesti kehälle. Pituus 7,5 cm.
Leukaosat: suurehko kimppu urosfasaanin pyrstösulan siikasia. Pituus noin rungon mitta.
Ristikierre: punainen sidontalanka.
Silmien kiinnitys: kaksinkertainen punainen sidontalanka.
Kierteet: litteä kulta ja kultalanka.
Runkohäkilä punaruskea kukko, kiinnitys tyvestä.
Runko: kirkkaanpunainen hylje tai vastaava.
Silmät: mustat helmet, rungon takaosan päälle.
Pää: punainen.

Musta Bomber

Koukku: nro 6 LW, kaksihaarainen.
Sidontalanka: punainen.
Hela: ohut soikea hopea.
Perä: fluorisoiva punainen silkki.
Pyrstö: tummanruskea tai musta rämemajava ja mustat häkilän ruodot (2 kpl).
Perähäkilä: musta pitkäsiikasinen kukko.
Kierre: leveä soikea hopea.
Runkohäkilä musta lyhytsiikasinen kukko.
Runko: musta villa, kierretty punaisen pohjustuksen päälle.
Pää: punainen.

March Brown

Koukku: nro 10, kolmihaarainen.
Sidontalanka: valkoinen ja musta.
Hela: ohut soikea kulta.
Perä: keltainen silkki.
Pyrstö: kultafasaanin töyhtö ja mallard-siikasia.
Kierre: soikea kulta.
Runko: jäniksen korvakarvaa.
Kaulushäkilä: (siiven alle) peltopyy.
Siipi: kotimainen orava ja kaistat naarasfasaanin pyrstösulkaa.
Pää: musta.

Sarvijaakko

Koukku: nro 10, yksihaarainen.
Sidontalanka: ruskea.
Hela: helmiäis-flashabou.
Pyrstö: ruskea rämemajava ja ruskeaksi värjätyt grizzle-häkilän ruodot (2 kpl).
Kierteet: fluorisoiva vihreä silkki ja soikea kulta.
Runko: jäniksen korvakarvaa.
Kaulushäkilä: (siiven alle) ruskeaksi värjätty grizzle-kukko.
Siipi: ruskea rämemajava.
Pää: ruskea.

Oliivi Sarvijaakko

Koukku: nro 8 LW, kolmihaarainen.
Sidontalanka: tummanruskea.
Perä: fluorisoiva oranssi silkki.
Pyrstö: ruskea majava.
Runkohäkilä: ruskea kukko.
Runko: tummanoliivi dubbing.
Siipi: ruskea majava.
Pää: tummanruskea.

Malli 2002

Koukku: nro 8 LW, kolmihaarainen.
Sidontalanka: tummanruskea.
Perä: fluorisoiva oranssi silkki.
Pyrstö: ruskea majava.
Kierre: soikea hopea.
Runkohäkilä: ruskea kukko.
Runko: riikinkukon silmähöyhenen siikasia.
Siipi: ruskea majava.
Pää: tummanruskea.

(Perhokalastus 4/2004)