Teksti ja sidos: Lauri Syrjänen
Kuva perhosta: Jari Tuiskunen

Kotkan Kerttu on kylmän veden perho. Tummaan keliin sininen ja kirkkaaseen keliin punainen pohjustus perhon runkoon.

Kotkan Kerttu syntyi 1990-luvulla, nimensä mukaisesti, Kotkan Kymijoella. Perho on Hollolassa asuvan legendaarisen lohimiehen Toivo Kopran käsialaa.

Perhon kehitysvaiheita Topi kuvailee seuraavasti: "Klassinen perhokalastus Kymijoella oli tuolloin alkamassa, joten pääsin seuraamaan, minkä tyyppisiin ja värisiin perhoihin muut perhomiehet luottivat. Näiden havaintojen ja omien kokemuksieni pohjalta rakentelin perhoa aina kulloistenkin ideoiden mukaan, käyttäen kokeiluversioita sivutapseissa. Kun lopulta löysin mallin, jota kalat kävivät useampaan eri kertaan pikkuisen tukistamassa, tiesin olevani lähellä totuutta. En enää muista, mitä muutoksia vielä perhoon tein vai teinkö mitään. Kuitenkin samana syksynä voitin sillä sen vuoden Kymijoen koskikalastajakilpailun. Tämä voittoisa versio perhosta jäi elämään, enkä ole jälkeenpäinkään nähnyt mitään järkevää syytä mennä sitä muuttelemaan."

Salaisuus on rungossa

Suurin ero Kotkan Kertussa muihin perhoihin verrattuna on sen runko, jonka materiaali on kirjakaupoista saatavaa, liris-folion nimellä tunnettua eräänlais- ta flashabou-paperia. liris-folio- suikaleesta rypistetään sormissa ikäänkuin paperinarua, josta kierretään perhon runko villalankapohjustuksen päälle.

Näin tehden rungosta tulee hiukan myhkyräinen, joka taittaa valoa eri kulmista. Tätä sileäksi kiedottu runko ei tee. Villalangan käyttö pohjustuksessa auttaa rungon myhkyräisyyteen ja lisää vettyessään perhon painoa. Tästä on selvää etua käytettäessä pintasiimaa.

Käyttökokemuksia

"Puolihulluna kahlaajana" tunnettu Topi kalastaa- vaiheen jälkeen myös ylös. Kymijoella pääosin Kokonkoskessa. Itse tutustuin perhoon Kymi'-"Vaikea paikka päästä, mutta siellä saa olla rauhassa", Topi vakuuttaa.Ruhanvuolteen kalastus uppoavilla ampumapäillä saa pintasiimaa käyttävän Topin tunte maan suurta inhoa, niinpä hän käykin Ruhalla lähinnä vaihtamassa kuulumisia.

Vavan pituisessa perukkeessa Topilla on kaksi Kerttua, alaperhona nro 2 ruskea kaksihaara ja yläperhona vastaava nro 4. "Yläperho kalastaa heiton alkuosan ja sen lopettaessa alkaa alaperho toimia heiton loppuosalla", Topi sanoo.

Kelpaa muuallakin

Kymijoen lisäksi perho on Topilla toiminut myös Pohjois- Norjassa, lähinnä Storelvalla ja Komagilla. "Neidenistä sillä saa vain kyttyrälohia", Topi nauraa.

Muutama vuosi takaperin Topi sai Storelvalta tuplan, kun yläperhoon otti yhdeksän kilon kala ja alaperhoon kolmekiloinen, jotka molemmat tulivat mo- nen tuskaisen, mieltä kiduttavan vaiheen jälkeen myös ylös.

Itse tutustuin perhoon Kymijoella syksyllä 1991, jolloin Topi antoi nro 2 Kotkan Kertun malliksi. Tätä mallia seuraillen nro 4 - ruskeaan kaksihaaraan tehty oma sidokseni toimi seuraavalla viikolla Siikakoskella paremmin kuin hyvin. Enpä ole sen jälkeen Kymijoelta neljää kalaa päivässä saanutkaan. Kymijoen lisäksi perho on toiminut myös syystulvaisella Inarinjoella ja keväisellä Dal-joella Ruotsissa. Molemmilla joilla se on pelastanut muuten niin hiljaisen päivän.

Perhon nimi

Kysymykseen, mistä perholle löytyi näinkin osuva nimi? Topi vastasi: "Olimme emännän kanssa perunannostossa. Väliajalla tein perhon ajatellen lähteä taas illaksi Kymijoelle. Kehua repostelin perhoa emännäle, että tällä taas tulee. Hän vilkaisi sitä ohimennen ja tokaisi: "Et sinä tuolla saa kuin Kotkan Kertun."