Beauly Snow Fly


Teksti ja sidos: Lauri Syrjänen
Kuva perhosta: Jari Tuiskunen

"Niin pitkään kuin sulavaa lunta ja jäätä kulkee virrassa ei ole toista perhoa, joka voisi kilpailla Beauly Snow Fly:n kanssa", sanotaan kirjallisuudessa.

Beauly Snow Fly on joskus 1850-luvulla Skotlannin Beauly-joella päivänvalon nähnyt sidos. Aluksi perhoa on kutsuttu ilmeisesti kehittäjänsä Mr Snow:in mukaan yksinkertaisesti vain Snow Fly:ksi. Myöhemmin perhon nimeen on lisätty myös joen nimi sekaannuksen välttämiseksi muihin samalla nimellä kutsuttuihin ja samoissa olosuhteissa käytettyihin perhoihin. Lohen perhokalastus talvisissa olosuhteissa aikaisin keväällä näyttäisi jo tuolloin 1800-luvulla olleen suosittua Skotlannissa.

Beauly Snow Fly kuuluu herl-siipisten (herl = riikinkukon silmähöyhenen siikanen) perhojen ryhmään. T.E. Pryce-Tannatt luettelee kirjassaan "How to Dress Salmon Flies" vielä kaksi tähän joukkoon kuuluvaa eli meillä tunnetummat: Alexandra ja Green Peacock. Näissä viimeksi mainituissa perhoissa siipi tehdään riikinkukon miekkahöyhenen (sword) siikasista. Toisaalta haikarahäkilän takia Beauly Snow Fly luetaan myös klassiseksi Spey-perhoksi. Epätavallisen lohiperhon siitä tekee perhon päähän tuleva suurehko röyhelökaulus.

Paitsi lohta niin luulisi perhon väriensä ja rakenteensa puolesta kiinnostavan myös kirjolohta. Viitteitä perhon sopivuudesta myös tämän kalan kalastukseen antaa Trey Combs kirjassaan "Steelhead Fly Fishing". Combs kertoo USA:n Oregonissa asuvasta perhokalastajasta nimeltä Mike Brooks, joka on todennut Beauly Snow Fly:n vetävän steelheadia (vaeltava kirjolohi) puoleensa silloinkin, kun mikään muu ei toimi. Hän sanoo pitävänsä aina yhtä tai kahta Beauly Snow Fly -perhoa kalamatkoilla mukanaan. Toistaiseksi en ole älynnyt kokeilla sitä kirjolohipitoisissa vesistöissä.

Normaalia pidempään koukkuun

Beauly Snow Fly suositellaan sidottavaksi normaalia pidempään koukkuun. Pryce-Tannatt mainitsee koukun pituudeksi 1 1/2"-3" ja Mike Brooks nro 4-5/0 Partridgen 6 xl pitkän Lw-koukun.

Hylkeenkarvarunko dupataan harvaksi. Haikarahäkilä tulee rungon etuosalle alkaen kolmannesta kierteestä. Häkilän pitäisi peittää runkoa niin vähän kuin mahdollista. Riikinkukon silmähöyhenen siikasista tulevan siiven sidon, marabou-siiven tapaan, kolmesta nipusta. Nippu molemmille sivuille ja yksi edellisiä suurempi nippu keskelle. Röyhelökauluksen teko hylkeenkarvasta, mohairista tai sopivasta kuidusta (Mike käyttää kaninkarvaa) onnistuu parhaiten halkaistun sidontalangan välissä kiertäen..

Kokeilin kerran eräänä kylmänä kesäkuun alkupäivänä joskus 1990-luvun alussa Beauly Snow Fly -perhoa Näätämön siltakuopalla. Perho oli nro 2/0 koukkuun sidottu, joten laitoin sen alaperhoksi ja jonkun pienemmän kaksihaaraisen ylös tapsiperhoksi. Kalaa kuopassa oli, mutta se oli ottihalutonta, kunnes sain tämän edellämainitun viritykseni painumaan virran imemänä alas syvyyteen. Sieltähän kala otti välittömästi, eikä ihan pienikään. Kalan temmeltäessä väsytysvaiheessa tapsiperho keikkui ilmassa, joten kala oli ottanut alaperhoon. Tarinan loppu ei sitten sovellukaan nuorempien luettavaksi, mutta minulla ei enää ole sitä alaperhoa.

Beauly Snow Fly

Koukku: nro 2, Single Wilson (kuvan perhossa).
Lanka: valkoinen ja musta.
Kierre: soikea kultatinseli ja litteä hopeatinseli.
Runko: vaaleansininen hylkeenkarvajäljitelmä.
Runkohäkilä: musta haikarajäljitelmä (rungon etuosalle).
Siipi: riikinkukon silmähöyhenen siikasia.
Röyhelökaulus: oranssi keinokuitu.
Pää: musta.