Verkkojuttu 2/2007
Elävä legenda: Juutuanjoki

Juutuanjoki herättää monia mielikuvia: Inarista nousevan suuren taimenen lemmenpesä, isojen harrien kotivesi. Sitä on Juutua vielä tänä päivänäkin.

Jokeen nousevat kalat ovat keskimäärin 2–3 -kiloisia, mutta joka vuosi saadaan useita yli viisikiloisia ja suurimmat painavat yli seitsemän kiloa.

Verkkojuttu 1/2007
Laista pelastus lohelle ja taimenelle

Vaelluskalalaista toivotaan pelastajaa lohi- ja taimenkannoille. Julkisuuteen asian ensimmäisen kerran esitti Lapin maaherra Hannele Pokka eduskunnassa 10. marraskuuta 2006 järjestetyssä lohiseminaarissa.

Nykyisellä lainsäädännöllämme on pelastettu monta eläinlajia. Metsästysasetuksella on vuodesta 1993 lähtien kielletty Suomessa metsästetyn metson ja teeren kauppa. Tämä kielto yhdessä riistanhoitopiirien tekemien rauhoitusten ja rajoitusten kanssa on pelastanut metso- ja teerikantaa. Samaa toivotaan vaelluskalalaista lohen ja taimenen suhteen.

 Verkkojuttu 5/2006
Suomen MM-kisat tarvitsevat vapaaehtoisia

Suomessa ensi kesänä pidettäviin Perhokalastuksen MM-kisoihin on aikaa osapuilleen kahdeksan kuukautta. Aluetuomareita ja valvojia kilpailussa tarvitaan noin 150. Talkoolaisiksi ilmoittautuneita oli marraskuun alussa kuitenkin vasta alle 20.

"Miksi? Onko perinteinen suomalainen talkoohenki kaupungistumisen myötä kuihtunut näin vähiin? Kilpailut eivät onnistu ilman vapaaehtoisia, ilman talkoohenkeä, siis ilman asiansa tuntevia perhokalastajia", kirjoittaa Jouko Keto kolumnissaan Kadonneen talkoohengen metsästys.

Verkkojuttu 4/2006
Väärin ongittu?

Usein varrella virran tapahtumat eivät tuo tyydytystä. Silloin olla möllötetään ja ihmetellään tai hiukan masennutaankin, petytään paikkaan, aikaan, onneen, menetelmiin tai perhoihin.  Pääasiassa pitäisi kuitenkin ihmetellä. Pontevasta ihmettelystä seuraa joskus hyödyllisiä keksintöjä, kirjoittaa Juha Hämäläinen.

Verkkojuttu 3/2006
Visan varmuus vei voiton Vammalaan

Vammalalainen Visa Kilpeläinen pesi neljä kilpakumppaniaan Vuoden Sitoja 2006 -kilpailun finaalissa Tampereen Perhomessuilla. Visan valttina oli varmuus, joka näkyi sekä kirjekilpailuosiossa että finaalissa.

Verkkojuttu 2/2006
Tampereen perhomessuilla juhlavuosi

Tampereen perhomessut pidettiin Tesoman jäähalleilla 22. ja 23. huhtikuuta 2006. Tällä kertaa vuorossa olivat juhlamessut, sillä Suomen ensimmäiset perhomessut pidettiin vuonna 1987.

Verkkojuttu 1/2006
Kalapaikka: Tornionjoen Vakkakoski

Kun Kiirunasta ajetaan 18 kilometriä koilliseen Kurravaaraan ja siitä jatketaan vielä noin 10 kilometriä moottoriveneellä, niin ollaan Vakkakoskella, joka on 3,6 kilometriä pitkä koskiosuus Tornionjoessa.

Verkkojuttu 5/2005
Mustaa vai valkoista

"Nykyisten p&p-kalastusalueiden parantuneet kalakannat perustuvat enemmän tai vähemmän paikallisiin niin sanottuihin jokitaimeniin, jotka eivät tee pitkiä vaelluksia. Ne eivät kuitenkaan yksistään pysty turvaamaan geneettistä perimää. Jos näillä alueilla kalastetaan vanhalla hyvällä ”pyydystä ja tapa” -tavalla, romahtaa koskien kalakanta muutamassa viikossa, jolloin oltaisiin taas uusien istutusten edessä."

Verkkojuttu 4/2005
Kutalan kalastajan aarre 
löytyi vintin siivouksessa

Innokas vammalalainen kalastaja Tom Lundan pelasti arvokkaan laatikollisen perho- ja uistinkalastus-
välineitä useiden kymmenien vuosien takaa. Tomin työkaveri kertoi siivoilevansa vaarinsa jäämistöä, josta löytyi myös aimo määrä kalastusvälineitä. Tomia kiehtoivat etenkin perhot.

Verkkojuttu 3/2005
Perhon kelluntaan vaikuttavia tekijöitä

Pintaperho on lähes aina jäljitelmä jostakin hyönteisestä. Jäljittelystä johtuen perhon pitää kellua kalvossa, kevyesti pinnalla tai korkealla. Halutun kellunnan saavuttamiseksi on tiedettävä ja tunnettava kaikki konstit, ja sittenkin on helppo epäonnistua.

Verkkojuttu 2/2005
Taimenet vaanivat keväällä pintakorentoja

Huhtikuun alku on vielä sitä aikaa keväästä, jolloin voi nauttia yhdestä kauden parhaista perhokalastushetkistä. Pitkän talven jälkeen näyttäytyvien kalojen kalastaminen pintaperholla saa jokaisen toivomaan, että osaisi olla paikalla, kun joki täyttyy lentävistä hankikorennoista ja niitä vaanivista taimenista.  

Verkkojuttu 1/2005
Levysiipisten lohiperhojen
maailmanmestari 2004

Tuusulalainen perhonsitoja Tero Lannes, 33, on sitonut lohiperhoja noin viisi vuotta. Hän on osallistunut sidontakilpailuissa lähes pelkästään levysiipisten lohiperhojen luomissarjoihin. Kansainvälisten kilpailuiden arvostetuimpia voittoja ovat olleet Mustad Scandinavian Open 2003, Irish Open 2002 ja 2003, SAEN-mestaruus 2003 sekä FQSA:n
maailmanmestaruus 2004. 

Verkkojuttu 5/2004
Larvoja syövä kala liikkuu hämärällä

"Kun muistaa, että poikkeus vahvistaa säännön, taimenen, kirjolohen ja harjuksen perään kannattaa lähteä illalla tai varhain aamulla. Eikä larvastaminen ole silloin ollenkaan hullumpi ajatus". 

Verkkojuttu 4/2004
Kuolema Kuusingilla

Keskiviikkona 28. heinäkuuta ihminen tuhosi luonnon luomaa Kuusamon Kuusinkijokea. Joen yläjuoksulla sähköä vähäisesti jauhavan voimalaitoksen sulkuportit sulkeutuivat. Joen yläosa jäi ilman vettä kuudeksi tunniksi. Näky oli lohduton.
 

Verkkojuttu 3/2004
Sitojataituri Santran maisemista

Kukapa meistä ei olisi kuullut laulua Suhmuran Santra, jossa laulaja haikailee Santran perään, mutta päätyy lopulta Mantan matkaan Muloon. Kuopion suunnalla pikkupoikana ahvenensirrejä onkimalla narraillut Kettusen Pasi sen sijaan lähti opiskelemaan, löysi "Santransa" Raunin ja päätyi Suhmuraan, opettajaksi ja koulunjohtajaksi.

Verkkojuttu 2/2004
Vihavuodenkosken kuulumisia

Hämeessä sijaitsevan Vihavuodenkosken vesi oli viime kaudella pahimmillaan yli metrin normaalia alempana. Tämän vuoden alussa vesitilanne näytti parantuneen huomattavasti ja oli vuodenaikaan nähden lähes normaali. 

Verkkojuttu 1/2004
Tuulisolmurock soi Tenolla

Claudio Trotta kalasti Suomessa perholla ensi kerran lokakuussa 1999 (Perhokalastus 2/2000) ja lupasi tulla uudelleen. Tammerkosken tartuttama kimmake osoittautui kohtalokkaaksi. Viime kesänä hän palasi ja toi mukanaan kalakaverinsa Claudion.

Verkkojuttu 5/2003
Kun kala ottaa

Veli Autti on tehnyt perhokalastusta tunnetuksi Suomessa ja vähän muuallakin yli 30 vuotta. Silti miehen ilmeessä on yhä poikamaista iloa, kun hän kalastaa.

Verkkojuttu 4/2003:
Sandaalikesä ja muita hajahuomioita

Suomessa järjestetään perhokalastuksen MM-kisat joko vuonna 2006 tai 2007. Niiden läpiviemiseen tarvitaan koko kentän yhteistyötä, muistuttaa Jouko Keto.

Verkkojuttu 3/2003:
MM-kisat á la España

Vuoden 2003 perhokalastuksen MM-mittelöt käydään Espanjassa 11.–18. kesäkuuta. Isäntämaan joukkueen menestys ei olisi suuryllätys viime vuoden pronssisijoituksen jälkeen, arvioi Suomen joukkueen kapteeni Jouko Keto. 

Älä levitä lohiloista

Gyrodactylus salaris -lohiloinen on todellinen uhka Atlanttiin laskevien jokien, kuten Tenon, lohille, koska niillä ei ole luontaista vastustuskykyä sitä vastaan. Siksi muualta Tenolle kalastamaan tulevien on välttämätöntä desinfioida välineensä ennen joelle lähtöä.

Verkkojuttu 2/2003:
Realismia?

Oltiinpa pohjoisen tai etelän lohikalapitoisilla vesillä, järvellä, merellä tai virtaavassa vedessä, on kalastajilla vahvat mielipiteet lohikaloista ja suhde kaloihin on usein tunnepohjaista.

Verkkojuttu 1/2003:
Vihavuodenkoskella kalastus on etuoikeus

Kalastaminen lyhyellä, mutta luonnonkauniilla Vihavuodenkoskella on etuoikeus. Kauniisti veden ylle kaartuvat lehtipuut vievät ajatukset maailmaan, missä vain kosken kutsu soi.

Verkkojuttu 5/2002:
Perhosiiman käyttäytyminen heiton aikana

Moni perhonheittäjä uskoo varmasti, että perhosiima liikkuu sattumanvaraisesti heiton aikana. Näin ei tietenkään ole, vaan siima tottelee tarkasti vavan antamia ohjeita ja luonnonlakeja.

Verkkojuttu 4/2002:
Taito ja vauhti valttia SM-kisoissa

Vuoden 2002 perhokalastuksen aikuisten SM-finaali kalastettiin Merikarvianjoella 24.–25. elokuuta. Voittajaksi selvisi Lahden Harri Hytönen, joka johti kisaa jo ensimmäisen päivän jälkeen. 

Verkkojuttu 3/2002:
Punontatekniikka

Esittelemme paljon kysytyn punontatekniikan uusintana.

Verkkojuttu 2/2002:
Harjusten kauhu Perhomessuilla

Kevään 2002 Perhomessujen vieraileva tähti on englantilainen Oliver Edwards. Edellisen vierailun jälkeen on Tammerkoskessa virrannut paljon vettä, mutta mies on vähintään yhtä positiivisesti hullu, "crazy guy", ja taitava kuin viimeksi.