Vuosien
saatossa näissä tavoitteissa on onnistuttukin. Liitolla on ollut
vuokra-
vesiä paljonkin.
Näistä on tosin jouduttu luopumaan. Tällä hetkellä
SUKL:lla
ei ole ainoakataan vuokravettä.
Ehkä se ei ole tarpeen, kun toimintaa kehite-
tään enemmän
jäsenseurojen suuntaan, joilla toki on omia tai vuokrattuja ka-
lastusvesiä. SUKL
on tällä hetkellä keskusjärjestö, jonka tehtävänä
on opas-
taa ja neuvoa jäsenseurojaan.
Suomen
Urheilukalastajain Liiton toiminta suuntautui aluksi selvästi sisäänpäin.
Jäsenkunta koostui
etupäässä henkilöjäsenistä. Seuroja liittoon
kuului vähän.
Vielä niinkin myöhään
kuin 1979 liiton täyttäessä 60 vuotta, oli jäsenyhdistys-
ten määrä
vain yhdeksän ja henkilöjäsenmäärä noin 800.
80-luvulla jäsenyh-
distysten määrä
kasvoi runsaasti.
1989 järjestettiin
Suomessa perhokalastuksen MM-kilpailut. Tämän ansiosta
perhokalastuksen harrastus
lisääntyi voimakkaasti. 1992 Suomen Urheiluka-
lastajain Liitto palkkasi
toiminnanjohtajaksi Veli Autin. Uuden toiminnanjoh-
tajan ensimmäisenä
tehtävänä oli selvittää vapakalastusta harjoittavien
järjes-
täytymistarve maassamme.
Lyhyessä ajassa syntyi lähinnä perhokalastushar-
rastukseen muutama kymmenen
aktiivista yhdistystä. Tällä hetkellä yhdistys-
ten lukumäärä
lähentelee jo sataa. Samaan aikaan henkilöjäsenmäärä
on las-
kenut. Ovathan kaikki
liiton jäsenyhdistysten jäsenet myös liiton jäseniä.
Lii-
ton toiminta painottuikin
yhä enemmän jäsenyhdistysten suuntaan. 90-luvun
alkupuolella tehdyillä
sääntömuutoksilla haluttiin korostaa seurojen voimakas-
ta asemaa liitossa.
Jäsenseuroissa on liiton voima.